 |
| Kuva: täältä. |
Olet saattanut vuosien saatossa lukea kirjoista ja lehdistä, kuinka puuro on oivallinen aamupala - se täyttää ja pitää nälän poissa pitkään. Olet varmasti myös joskus syönyt puuroa aamupalaksi, ja aamiaisen jälkeen olosi on ollut virkeä ja olet pysynyt pitkään kylläisenä. Omalla kohdallani olen kuitenkin joutunut toteamaan, ettei pääsääntöisesti hiilihydraateista koostettu aamupala pidä nälkääni kovinkaan pitkään poissa. Puurolautasen jälkeen huomaan nälän hiipivän takaisin yllättävänkin nopeasti, mutta kun lautaselta löytyy enemmän proteiinia ja hyvien rasvojen lähteitä, pärjään huomattavasti paremmin seuraavaan ateriaan saakka. Toiset puolestaan jaksavat porskuttaa eteenpäin puurolautasen voimin, ja heillä pienempi annos hiilihydraatteja laittaa mahan kurnimaan alta aikayksikön.
Syy siihen, miksi toinen pärjää puurolautasella ja toinen tarvitsee enemmän rasvaa täyttääkseen mahansa, löytyy erilaisista makrotyypeistä, jotka määrittelevät sen minkälaista polttoainetta juuri meidän kehomme tarvitsee toimiakseen optimaalisesti. Ei siis ole olemassa vain yhtä ja ainoaa ruokavaliota, joka toimisi kaikilla. Et voi tankata bensiinillä kulkevaa autoa dieselillä, ja odottaa sen toimivan erinomaisesti. Samaa vertauskuvaa voidaan hyvin rinnastaa meihin ihmisiin ja meidän erilaisiin makroravinne (proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat) tarpeisiin.
 |
| Kuva: täältä. |
Makrotyypeistä voidaan erottaa kolme eri ryhmää: hiilihydraattipitoinen, proteiini- ja rasvapitoinen sekä näiden kahden välimuoto. Näistä kolmesta ryhmästä kaksi ensimmäistä ovat helpoiten tunnistavissa, sillä yleensä hallitsevan makroravinteen positiiviset vaikutukset havaitsee helposti. Välimuoto on sekoitus hiilihydraattityyppiä sekä proteiini- ja rasvatyyppiä. Tällä ryhmällä on taipumusta muuttumisherkkyyteen, minkä takia kehoa ja sen tarpeita pitää osata kuunnella hyvin, jotta pystyy koostamaan oikeanlaisen lautasmallin.
Hyvänä esimerkkinä välimuodon ruokavaliosta voisin kertoa lyhyesti eräästä asiakkaastani. Lähdimme viime vuonna selvittämään asiakkaan kanssa hänen makrotyyppiään; hiilihydraatit saivat olon pysymään virkeänä, mutta nälkä vaivasi alta aikayksikön, rasva ja proteiinipitoisempi ateria puolestaan piti nälän hyvin loitolla, mutta sai aikaan väsymystä ja olon tuntumaan raskaalta. Kumpikaan kahdesta ensimmäistä vaihtoehdosta ei siis tarjonnut optimaalista vaihtoehtoa energiseen ja kylläiseen oloon. Asiakkaan tekemien havaintojen ja tuntemusten perusteella, päätimme kokeilla seuraavaksi näiden kahden välimallia, mikä osoittautui lopulta hänelle toimivimmaksi vaihtoehdoksi.
Oletko sinä tehnyt huomioita, kuinka eri tavalla koostetut ateriat vaikuttavat vireystasoosi tai kylläisyydentunteeseen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti